koronavirus

Moni oli tukehtua kahviinsa avatessaan päivän lehdet tai padinsa viikko sitten. Minäkin. Ulosotossa oleva liikemies, entinen povipommi, Huoltovarmuuskeskus, hengityssuojaimet ja Helvetin enkelit kuulostivat kovin epäpyhältä allianssilta.

Hallituksen tämänpäiväiset päätökset yritysrahoituksen lisäämisestä olivat sinänsä tervetulleita, mutta niiden kokoluokka ja koostumus olivat pettymys kaupalle. Mukana ei ollut erityisesti erikois- ja muiden myynnin romahduksesta kärsivien kauppojen kipeästi kaipaamaa suoraa tukea. Kaupan liitto pelkääkin koronakevään tuovan konkurssiaallon eniten työllistävälle toimialalle.

Kaupan liiton jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että lähes kahdella viidesosalla kaupan yrityksistä liikevaihto on romahtanut yli puolella ja yli neljäsosalla jopa yli 70 %. Yli puolet kaupan yrityksistä on vähentänyt henkilöstönsä määrää, yleensä lomauttamalla. Hallituksen tukitoimet eivät pure kaupan ongelmiin.

Koronapandemia ja sen vaikutukset yritystoimintaan ovat saaneet aikaan keskustelua lainsäädännön soveltamisesta poikkeusoloissa. Yrityksissä on syytä muistaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä, siltä osin kuin hallitus ei poikkeustilalain tai muun säädöksen nojalla ole tilapäisesti toisin säätänyt, sovelletaan kuten normaalitilanteessa. Solmitut sopimukset on lähtökohtaisesti pidettävä myös olosuhteiden muuttuessa. Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto käsittelee teemaa yleisellä tasolla.

Vähittäiskaupan työllisyys on pienentynyt trendinomaisesti kesästä 2018 lähtien ja koronapandemia tulee heikentämään sitä vielä lisää. Kuluttajat kokevat myös aikaisempaa suurempaa työttömyysuhkaa, joka heijastuu suoraan kulutuskäyttäytymiseen. Liikevaihdon odotetaan supistuvan aiemmin ennustetun maltillisen kasvun sijaan. Tilanteesta kärsii eniten kotimainen erikoiskauppa, jonka tilanne on jo kriittinen.