muotikauppa

Viime vuonna kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liiton ennusteen mukaan vaatetuksen kuluttajamarkkinat eivät lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Suurimmiksi ongelmiksi muotikaupan tulevaisuudelle Suomessa yritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman, ulkomaisten yritysten suotuisammat kilpailuedellytykset sekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. Ennen pandemiaa puolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa, ja edelleenkään runsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.

Muotikauppaketju Halonen on onnistunut koronavuoden aikana tekemään asiakkaistaan entistä lojaalimpia ja valmiimpia suosittelemaan ketjun palveluja.

Kaupan yritykset joutuvat maksamaan arvonlisäveroa vaatteita ja jalkineita lahjoittaessaan, mikä tekee lahjoittamisesta hankalaa ja kallista. Kaupalle epäkurantin varaston lahjoittaminen tarvitseville on niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta kuitenkin paras vaihtoehto silloin, kun yritys syystä tai toisesta haluaa luopua hyväkuntoisista tuotteista. Lahjoittamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista, eikä sitä pitäisi lainsäädännöllä hankaloittaa.

H&M:n Sergelin torin -myymälä Tukholmassa uudistui viime vuoden lopulla. Lippulaivamyymälässä on panostettu asiakaskokemukseen monin täysin uudenlaisin tavoin. Keskiöön on entistä selvemmin nostettu se, mitä asiakkaat arvostavat; uudistuksilla vastataan myös asiakkaiden kasvaviin toiveisiin vastuullisesta muodin kulutuksesta.

Mikä on suomalaisen muotikaupan tulevaisuus globaaleilla markkinoilla? Tätä kysymystä pohdittiin Muotikaupan monet kasvot -seminaarissa Helsingissä tiistaina 14.5.2019. Suomalaisen kaupan kansainvälistyminen on todellakin mahdollista, mutta asiakkaaseen on keskityttävä muulloinkin kuin juhlapuheissa. Lisäksi ratkaisut kannattaa pohjata tutkittuun tietoon.