Ruokaketjun etujärjestöt Elintarviketeollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Päivittäistavarakauppa ry sekä Kaupan liitto muistuttavat, että vapaaehtoiset päästökompensaatiot ovat tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla pyritään vähentämään suomalaisen ruokaketjun päästöjä ja saavuttamaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Inflaatio ja hintojen nousu ovat näkyneet viime kuukausina jokaisen suomalaisen elämässä. Kustannuskriisi on kohdannut erityisen rankasti alkutuottajia, kun energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Akuutin ongelmatilanteen juurisyyt johtavat pitkälti koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Julkisessa keskustelussa moni haluaa kuitenkin löytää syylliset kaupasta.
Keskustelu ruoan alkutuottajien asemasta sekä tuottojen ja kohonneiden kustannusten jakautumisesta elintarvikeketjussa on kuluneen vuoden aikana kiihtynyt ja kärjistynyt. Vuoden päätteeksi kauppa on valmistellut Kaupan näkökulmia ruokakeskusteluun -aineiston kertoakseen vahvemmin näkemyksensä, avatakseen tilannetta markkinoilla ja tarjotakseen faktoja paikoin värittyneeseenkin keskusteluun.
Kansallista Hävikkiviikkoa vietetään 7.−13. syyskuuta. Ruokahävikki on globaali kestävyyshaaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan monia toimijoita. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruoasta menee hukkaan tuottaen merkittävän ympäristökuormituksen ja taloudellisia tappioita ruokaketjun eri vaiheissa.
Ruoka-ala voi olla yksi kasvun vetureista Suomessa, uskotaan S-ryhmässä. Se selvittääkin mm. alan innovaatioita tukevan pääomasijoitusrahaston perustamista.
Kaupan ja tuottajien suhteelliset osuudet ruuan hinnasta ovat viime vuosina hieman pienentyneet. Teollisuuden suhteellinen osuus puolestaan on hieman kasvanut.
S-ryhmän vähittäiskauppa käynnisti keväällä pilottiprojektin, Kuhatutkan, jossa kuluttaja voi tarkistaa kotimaisen kuhan kotivesistön. Apuna on mm. rahoituspuolelta tuttu lohkoketjuteknologia, jota kokeillaan elintarvikealalla nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.