tutkimukset

Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä pieneni viime vuonna yli kolme prosenttia, tänä vuonna myynnin määrän ennustetaan laskevan noin prosentilla. Parantuva ostovoima alkaa kääntää vähittäiskauppaa kasvuun loppuvuodesta. Kansainvälisen kilpailun kirittämä tarve kohentaa tuottavuutta ja tehostaa toimintoja heijastuu kaupan työllisyyteen myös jatkossa. Hallituksen on tärkeää huomioida päätöksissään kuluttajien ostovoiman tukeminen.

Kauppa on yksi yrityselämän ja Suomen talouden suurimmista toimialoista niin työllistäjänä, talouskasvun luojana kuin myös verojen maksajana. Päivittäisen toimintansa ja investointiensa kautta kauppa luo työtä ja hyvinvointia myös eri toimialojen kautta Suomeen. Kaupan yhteisöveron osuus on merkittävä.

Valtaosa suomalaisista pitää kestävien tuotteiden ostamista vastuullisen kuluttajan mittarina. He ovat myös valmiita maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä tuotteista, ja varsinkin niin sanottujen digiostamisen edelläkävijöiden maksuhalukkuus on pandemian aikana kasvanut. Suurin osa suomalaisista haluaisi suosia yhteiskuntavastuuta kotimaassa kantavia kauppoja, mutta maksuhalukkuus tästä on hieman heikompaa.

Kaupan liiton tutkimuksen* mukaan suomalaiset poikkeavat kodintekniikan ostoksillaan useimmiten Gigantin, Prisman ja Powerin myymälöihin ja Verkkokauppa.comin verkkokauppaan. Viime vuoden lopulla kodintekniikan myynti alkoi laskea pandemian nostattamista huippuluvuista, ja myynnin yskiminen voi jatkua vielä pitkään logistiikkaongelmien, Kiinan koronasulkujen ja komponenttipulan vuoksi. Suomalaiset eivät mielellään osta käytettyä elektroniikkaa, mutta tämä voi muuttua lähivuosina.

Säännöllisesti päivittäistavaroiden verkkokauppaa käyttävien määrä on yli kaksinkertaistunut verrattuna aikaan ennen koronaa alkuvuonna 2020. Etenkin lapsiperheet ostavat päivittäistavaroita verkkokaupasta muita ahkerammin, ja he olisivat myös muita kiinnostuneempia sitä kokeilemaan. Uusien yritysten ja toimintatapojen myötä kilpailu ruoan verkkokaupassa on nyt vasta toden teolla alkanut.