työllisyys

Kaupan liiton mukaan työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisessa on vakavia ongelmia Suomessa, ja työvoiman saatavuusongelmat ovat tuttu ilmiö myös kaupan alalla. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta tulisi nopeuttaa ja kannustinloukkuja purkaa, jotta jokaisen työtunnin vastaanottaminen ja tekeminen olisi kannattavaa. Hallitus päättää perjantaina 11.2. uusista työllisyystoimista.

Työvoimapulasta on keskusteltu vilkkaasti viime aikoina, myös kaupassa. Koronapandemian myötä yhä useampi miettii, mitä elämältään haluaa, ja tämä näkyy työmarkkinoilla muun muassa alanvaihtajien suurena määränä. Koronarajoitusten takia työvoiman määrän tarpeen ennustettavuus eri aloilla on ollut hankalaa. Käytännössä työvoimapulasta kärsii koko Suomi.

Maan hallitus kokoontuu tällä viikolla budjettiriiheen. Julkista taloutta vahvistavilla työllisyyspäätöksillä on kiire. Suomi velkaantuu huolestuttavaa tahtia.

Kaupan merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin muodostajana Suomessa on kasvanut. Kauppa tuottaa arvonlisää, eli käytännössä taloudellista hyvinvointia, sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti tilaamalla tuotteita ja palveluita ja siten luomalla työtä ja kasvua myös muille aloille. Koko kansantalouden kannalta on olennaista, valuuko kaupan tuottama arvonlisä maan rajojen ulkopuolelle vai pysyykö se Suomessa.

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.