Blogit

Kulutukseen liittyvää mediakeskustelu on koko koronapandemian jälkeisen ajan ollut varsin hinta- ja kustannuskeskeistä. Luemme jatkuvasti kyselytutkimuksista, joissa valtaosa vastaajista on huolissaan rahojensa riittävyydestä. Kuluttajien luottamus talouteensa on pysynyt matalana. Inflaatio, korkojen nousu ja energian kalleus ovat haudanneet alleen ennen kaikkea kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat kulutuksessa.

Kesällä valittavat europarlamentaarikot tulevat merkittävällä tavalla määrittämään eurooppalaisen vähittäismaksamisen tulevaisuutta. Eurokäteistä ja mahdollista digitaalista euroa koskeva sääntely odottaa seuraavan parlamentin päätöksiä. Uusien europarlamentaarikkojen onkin tärkeää varmistaa, että kaupan alan näkemykset tulevat vähittäismaksamista koskevissa sääntelyissä huomioiduiksi.

Kauppa on Suomen suurin toimiala, käyttipä mittarina sitten bruttokansantuotetta tai työllisten määrää. Alalla onkin painava rooli koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan kannalta, ja tuo rooli ei ainakaan pienene maamme muuttuessa yhä vahvemmin palveluyhteiskunnaksi. 

EU:n kunnianhimoinen vihreän kehityksen ohjelma avaa paljon mahdollisuuksia yrityksille pienentää hiilijalanjälkeään ja kasvattaa hiilikädenjälkeään. Huolta kuitenkin herättävät uudet kestävyysraportointivelvoitteet, jotka ulottavat vaikutuksensa isojen yritysten arvo- ja hankintaketjujen kautta aina pk-yrityksiin asti. Hyvää tarkoittavan direktiivin riskinä on jopa pienten alihankkijayritysten väheneminen unionissa.

Sosiaalinen vastuu puhuttaa tällä hetkellä yrityksiä, mutta asia tuntuu monista vaikeasti tartuttavalta. Esimerkiksi sosiaaliseen vastuuseen liittyvät raportointivelvoitteet hämmentävät. Kyse on kuitenkin yksinkertaisesti siitä, miten yritys kohtelee omia työntekijöitään ja muuta käyttämäänsä työvoimaa, sekä kuinka se toimii ja vaikuttaa ympäröivässä yhteiskunnassa. Sosiaalisesti vastuullinen yritys tunnistaa oman toimintansa vaikutukset ja toimii avoimesti.