Blogit

Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema ’Asiantuntija-artikkeli kaupan toimialasta’ julkaistiin joulukuun alussa osana ministeriön johtamaa kaupan alan tulevaisuusselonteon valmistelua. Tulevaisuusselonteko on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sen valmistelussa on ollut mukana laaja joukko kaupan alan toimijoita ja asiantuntijoita.

Yksi liikkeenjohdon ehkä kuuluisimmista ajattelijoista, edesmennyt Peter F. Drucker, totesi aikoinaan, että yrityksen tärkein tehtävä on hankkia asiakkaita ja pitää ne. Tämä ohjenuora sopii paremmin kuin hyvin myös nykyajan koronaviruksen riivaamassa toimintaympäristössä kamppailevalle kaupalle. Asiakkaista on tullut äärettömän tärkeitä kaikin tavoin, ja asiakastyytyväisyydestä kannattaa pitää nyt erityistä huolta.

Kaupan alan muutos näkyy jokaisen kuluttajan elämässä ehkä vahvimmin siinä, että verkossa ostamisesta on tullut yhä useamman eurooppalaisen arkipäivää. Sen osuus päivittäisistä ostoksista kasvaa ennusteiden mukaan jatkuvasti ja korona on kiihdyttänyt kehitystä entisestään. 

Ilmastovaikutukset syntyvät hiilijalanjäljen pienentämisestä ja -kädenjäljen kasvattamisesta. Kaupan hiilijalanjälki eli omat päästöt edustavat alle yhtä prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomalainen kauppa on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, mikä on erinomainen asia! Hiilijalanjälkeä huomattavasti suuremmat vaikutusmahdollisuudet kaupalla on hiilikädenjälkeensä.