kasvu

EK julkaisi hiljattain ehdotuksensa Suomen talouden kasvuohjelmaksi. Ohjelman otsikkona on osuvasti ReStart – uusi alku tai uudelleenkäynnistys, – jo yli viisitoista vuotta jatkuneen nollakasvun jälkeen. Puhdas sattuma lienee, että julkaisu osui Runebergin päivälle, mutta toimikoon sekin muistutuksena kasvuohjelman ainoasta tavoitteesta. On aika murtaa Maamme-laulun myytti: "On maamme köyhä, siksi jää", "Sen vieras kyllä hylkäjää". Myyttiä ei kuitenkaan murreta ilman konkreettisia toimia.

Kaupan merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin muodostajana Suomessa on kasvanut. Kauppa tuottaa arvonlisää, eli käytännössä taloudellista hyvinvointia, sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti tilaamalla tuotteita ja palveluita ja siten luomalla työtä ja kasvua myös muille aloille. Koko kansantalouden kannalta on olennaista, valuuko kaupan tuottama arvonlisä maan rajojen ulkopuolelle vai pysyykö se Suomessa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma on talven merkittävin elinkeinopoliittinen ratkaisu. Se on tärkeä erityisesti pandemiasta kärsineille kaupan alan yrityksille sekä alan ilmastotyölle, kansainvälistymiselle ja osaamisen kehittämiselle.

Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Kaupan liitto ennustaa edelleen vähittäiskaupan liikevaihdolle 2,5 %:n kasvua kuluvalle vuodelle. Myyntiodotukset ovat piristyneet kevään alhon jälkeen. Kevään voimakkaiden työllisyyden sopeutustoimien arvioidaan olevan vähittäiskaupassa takanapäin, mutta tukkukaupassa ne ovat ehkä vasta alkamassa.