kasvu

Kaupan merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin muodostajana Suomessa on kasvanut. Kauppa tuottaa arvonlisää, eli käytännössä taloudellista hyvinvointia, sekä suoraan omalla toiminnallaan että välillisesti tilaamalla tuotteita ja palveluita ja siten luomalla työtä ja kasvua myös muille aloille. Koko kansantalouden kannalta on olennaista, valuuko kaupan tuottama arvonlisä maan rajojen ulkopuolelle vai pysyykö se Suomessa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma on talven merkittävin elinkeinopoliittinen ratkaisu. Se on tärkeä erityisesti pandemiasta kärsineille kaupan alan yrityksille sekä alan ilmastotyölle, kansainvälistymiselle ja osaamisen kehittämiselle.

Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Kaupan liitto ennustaa edelleen vähittäiskaupan liikevaihdolle 2,5 %:n kasvua kuluvalle vuodelle. Myyntiodotukset ovat piristyneet kevään alhon jälkeen. Kevään voimakkaiden työllisyyden sopeutustoimien arvioidaan olevan vähittäiskaupassa takanapäin, mutta tukkukaupassa ne ovat ehkä vasta alkamassa.

Koronaepidemian myötä sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käyttö on muuttunut. Muutokset näkyvät jo kuluttajan ostopolun ensimetreillä, kuten ostoherätteiden saamisessa. Myös digitaalinen ostaminen on muuttunut sekä ostamisessa käytettävien laitteiden että ostettavien tuotteiden osalta. Vaatetuksen digiostosten sijaan kuluttajat ovat siirtyneet elektroniikkaostoksille niin fyysisiin liikkeisiin kuin verkkokauppaankin. Selvitys perustuu Statistan kansainvälisen kuluttajakyselyn tietoihin.