kilpailukyky

Suomen puheenjohtajuuskautta neuvostossa on takana nyt reilu kuukausi. Vaikka lainsäädäntötyö jäänee Suomen kaudella vähäiseksi, on kaupan kannalta erittäin positiivista, että Suomi haluaa edistää aktiivisesti EU:n digitaalisaatiopolitiikkaa mm. vahvistamalla sisämarkkinoiden kilpailukykyä.

Eduskuntavaalit on käyty ja hallitustunnustelut ovat alkaneet. Uuden hallituksen muodostamiseen saattaa tällä kertaa mennä pitkä aika, sillä kärkipaikoilla olevien puolueiden talouspoliittiset linjaukset poikkeavat kohtalaisen paljon toisistaan.

Vaalien alla harva kehuu vanhaa hallitusta. Minä haluan sen tehdä, sillä tunnetuista vastoinkäymisistään huolimatta hallitus sai paljon hyvää aikaa. Sääntelyn purkuaallossa esimerkiksi kaupan aukiolot vapautettiin ja ruokakaupoille sallittiin alkoholin myynti entistä laajemmin.

Kaupan liiton tekemä selvitys osoittaa, että aasialaiset verkkokaupat saavat merkittävää kustannusetua myymällä EU-alueelle tuotteita, jotka eivät täytä EU:n tuotelainsäädännön vaatimuksia. Kiinalaisen verkkokaupan tällaisesta tuotteesta maksama hankintahinta on tuotteesta riippuen keskimäärin vain 59−81 % siitä hankintahinnasta, millä suomalainen maahantuoja ostaa EU-vaatimukset täyttävän vastaavan tuotteen Aasiasta.

Kesän 2018 kynnyksellä kaupassa tapahtui käänne, joka näkyi erityisen selvästi tavaratalokaupan ja tukkukaupan liikevaihdon määrässä*: alkuvuoden kolmen prosentin kasvu kääntyi laskuun. Myös erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa kasvu hidastui. Kasvun hidastuminen jatkuu myös ensi vuonna, ja työllisyys palautuu lasku-uralle. Kaupan suuri haaste on kotimaassa muodostuva kustannusrasite, jolla on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Arvonlisävero rokottaa nimenomaan kotimaassa tehtävää työtä.