vastuullisuus

Luhta on alkanut ottaa myymälöissään vastaan käytettyjä Luhdan vaatteita. Ne joko myydään second hand -tuotteina tai toimitetaan kierrätettäväksi kuituina uudelleen. Yritys vastaa näin tuotteidensa koko elinkaaresta.

Tehdäänkö teillä vastuullisuustyötä pienen porukan ponnistuksena vai koko talon voimin ja yhdessä sidosryhmien kanssa? Saako asiakkaanne sopivasti ja oikea-aikaisesti vastuullisuustietoa ostopolun eri vaiheissa? Regulaatiotsunami on liikkeellä, miten olette varautuneet? Kestävän kehityksen moniulotteiset näkökulmat ja kiperätkin kysymykset olivat agendalla Kaupan liiton ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kestävä kauppa -tapahtumassa 21. syyskuuta.  

Synsamin myymälöihin on jo usean vuoden ajan voinut viedä vanhoja, jo parhaat päivänsä nähneitä silmälaseja, joiden materiaalit kierrätetään uusien silmälasien kehyksiksi. Viime vuonna Synsam avasi Suomeen ensimmäisen Recycling Outlet -kierrätyskehyskaupan. "Kuluttajat ovat olleet konseptista erittäin kiinnostuneita", Synsamin brand manager Sami Verno kehuu.

Valtaosa suomalaisista pitää kestävien tuotteiden ostamista vastuullisen kuluttajan mittarina. He ovat myös valmiita maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä tuotteista, ja varsinkin niin sanottujen digiostamisen edelläkävijöiden maksuhalukkuus on pandemian aikana kasvanut. Suurin osa suomalaisista haluaisi suosia yhteiskuntavastuuta kotimaassa kantavia kauppoja, mutta maksuhalukkuus tästä on hieman heikompaa.

Lidlissä tiedetään, että osaava ja oppiva henkilökunta on avain yrityksen menestykseen. Lidlin HRD-päällikkö Elina Turpeinen kertoo, että Lidlissä on jatkuvan oppimisen kulttuuri, mikä tarkoittaa sitä, että esihenkilöt tukevat työntekijöiden oppimista ja luovat sille parhaat mahdolliset olosuhteet.