Tiedotteet

Kauppa on yksi yrityselämän ja Suomen talouden suurimmista toimialoista niin työllistäjänä, talouskasvun luojana kuin myös verojen maksajana. Päivittäisen toimintansa ja investointiensa kautta kauppa luo työtä ja hyvinvointia myös eri toimialojen kautta Suomeen. Kaupan yhteisöveron osuus on merkittävä.

Kaupan liitto arvioi Suomessa käytävän kiertokaupan kokonaismarkkinan kooksi noin 895 miljoonaa euroa. Kiertokaupan suurin osa-alue, vertaisverkkokauppa, on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Vertaiskaupan kasvu tuo myös kotimaisille kaupan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupan liiton mukaan kaupan yrityksille suunnattava TKI-rahoitus kehittäisi kiertotalouden ekosysteemejä ja innovaatioita ja vauhdittaisi siten vihreää siirtymää entisestään.

Vähittäiskaupan myynnin määrä* pienenee tänä vuonna noin 3,5 prosenttia, ja ensi vuonna kasvu on vain vähäistä. Myös kaupan investoinnit ovat laskussa. Vähittäiskaupan työllisten määrä vuosina 2023–2024 supistuu yhteensä lähes neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Hallituksen on työvoimauudistuksissaan tärkeää huomioida myös kuluttajapalveluiden työllisyys.

Kaupan liitto pitää hallitusohjelman päälinjauksia onnistuneina erityisesti talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavien päätösten osalta. Monopolien purkamista koskevissa rakenteellisissa uudistuksissa hallitusohjelman linjaukset jäävät kuitenkin puolitiehen. Kauppa toivoo hallituksen jatkavan määrätietoisesti tiellä kohti eurooppalaisempaa toimintaympäristöä. 

EU-komissio ehdottaa EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen tullivapauden poistamista 1.3.2028 alkaen. Tullivapauden lakkauttaminen näkyisi kuluttajilla, kun jatkossa vähäarvoisten pientavaroiden tilaaminen EU:n ulkopuolelta kallistuisi. Suomalaiskaupat hyötyisivät tullivapauden poistamisesta, sillä epäreilu kilpailuetu EU:n ulkopuolisille yritykselle poistuisi. Tullivapauden lakkauttaminen puuttuisi tehokkaasti myös petoksiin.