digitalisaatio

EU-komissiolla on parhaillaan käynnissä kysely, jossa etsitään näkemyksiä ja parhaita käytänteitä digiajan arvonlisäverotukseen. Vastausaikaa kyselyyn on toukokuun 5:nteen päivään asti.

Verkkokauppa kasvoi Euroopassa 10 prosenttia viime vuonna. Koronavirus ja sen hidastamiseksi asetetut rajoitukset johtivat siihen, että kuluttajat siirsivät hankintojaan verkkoon, mutta koronakriisi kohteli kaupan alan yrityksiä hyvin eri tavoin. Vaikka verkkokauppa ja erilaiset digihankkeet ottivat harppauksia sekä Suomessa että muualla Euroopassa, osaajapula uhkaa positiivista kehitystä, ja ala tarvitsee tukea digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen.

Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

Verkkokauppojen jatkuva aukiolo on noussut yleisimmäksi syyksi digiostamiselle. Tämä on tärkeä huomio, kun mietitään kotimaisten verkkokauppojen kansainvälistä kilpailukykyä. Premium-tuotteiden merkitys on koronavuoden aikana kasvanut useissa tuoteryhmissä, kuten ulkoilussa ja urheilussa. Tulos on tärkeä myös alkavan joulukaupan kannalta, sillä aikaisempaa useampi kuluttaja voi nyt olla valmis panostamaan laatuun halvan hinnan sijasta.

Kaupan alan tulevaisuusselontekoa työstetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön vedossa. Viime keväänä ministeriö toteutti kirjallisen kuulemisen, jonka tuloksista on julkaistu nyt yhteenveto. Sen perusteella alan rakennemuutosta vievät keskeisimmin eteenpäin digitalisaatio, yritysvastuu, osaamisen ja koulutuksen muutokset sekä työvoiman saatavuus.