kilpailukyky

Euroopan komissio on ehdottanut verkkokauppaa koskevan direktiivipaketin voimaantulon lykkäämistä tammikuun 2021 alusta puolella vuodella eteenpäin. Pakettiin sisältyy suomalaiselle kaupalle tärkeä muutos, jonka myötä maahantuoduista, enintään 22 euron arvoisista tuotteista pitäisi jatkossa maksaa arvonlisävero. Myös hallitusohjelmaan viime vuonna kirjattu verovapausrajan poistaminen on erityisen akuutti koronakriisin kourissa kamppailevan kotimaisen erikoiskaupan kilpailukyvylle.

Suomen puheenjohtajuuskautta neuvostossa on takana nyt reilu kuukausi. Vaikka lainsäädäntötyö jäänee Suomen kaudella vähäiseksi, on kaupan kannalta erittäin positiivista, että Suomi haluaa edistää aktiivisesti EU:n digitaalisaatiopolitiikkaa mm. vahvistamalla sisämarkkinoiden kilpailukykyä.

Eduskuntavaalit on käyty ja hallitustunnustelut ovat alkaneet. Uuden hallituksen muodostamiseen saattaa tällä kertaa mennä pitkä aika, sillä kärkipaikoilla olevien puolueiden talouspoliittiset linjaukset poikkeavat kohtalaisen paljon toisistaan.

Vaalien alla harva kehuu vanhaa hallitusta. Minä haluan sen tehdä, sillä tunnetuista vastoinkäymisistään huolimatta hallitus sai paljon hyvää aikaa. Sääntelyn purkuaallossa esimerkiksi kaupan aukiolot vapautettiin ja ruokakaupoille sallittiin alkoholin myynti entistä laajemmin.

Kaupan liiton tekemä selvitys osoittaa, että aasialaiset verkkokaupat saavat merkittävää kustannusetua myymällä EU-alueelle tuotteita, jotka eivät täytä EU:n tuotelainsäädännön vaatimuksia. Kiinalaisen verkkokaupan tällaisesta tuotteesta maksama hankintahinta on tuotteesta riippuen keskimäärin vain 59−81 % siitä hankintahinnasta, millä suomalainen maahantuoja ostaa EU-vaatimukset täyttävän vastaavan tuotteen Aasiasta.