sisämarkkinat

Eurooppalaiset sisämarkkinat luotiin 30 vuotta sitten edistämään tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Euroopan komission mukaan sisämarkkinat ovat jatkossakin eurooppalaisen kestävän kilpailukyvyn keskeinen ajuri, mutta niiden täytyy mukautua tähän päivään. Tulevina vuosina komission tavoitteena on vahvistaa yhteisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja tukea eurooppalaisten ekosysteemien rakentamista. Samalla jatketaan digivihreän kaksoissiirtymän tukemista. Tavarakauppaa tai muita palvelualoja tukevia mahdollisia uudistuksia ei juuri avata, mutta palveluiden liikkuvuuden esteitä luvataan jälleen purkaa. 

Kuluttajat kertovat kaipaavansa enemmän tietoa tavaroiden kestävyydestä ja korjattavuudesta. Lainsäätäjät haluavat vastata toiveeseen säätämällä uusista tiedonantovelvoitteista ja ympäristöväitteiden perustelemisesta. Tieto voi lisätä tuskaa, mutta ei yksistään riitä. Kestävän kulutuksen edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeätä, että yritykset kotimaassa, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toimivat samoilla säännöillä.

Komission työohjelmassa vuodelle 2021 keskiössä ovat koronaviruspandemian selättämisen ohella ilmasto ja viherelvytys, digitalisaatio sekä demokratian vahvistaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella. Elinvoimaisten yritysten ja toimivien sisämarkkinoiden rooli kriisin selättämisessä sekä digitaalisten ja vihreiden ratkaisujen kehittämisessä jäävät kuitenkin vähälle huomiolle.

Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto on pääosin tyytyväinen uuden hallituksen EU-asioita ja kauppapolitiikkaa käsitteleviin kirjauksiin. Määräenemmistöön pohjaavan päätöksenteon laajentaminen neuvostossa sekä hiilitullikirjaus herättävät suomalaisen kaupan kannalta kuitenkin huolenaiheita.