Tiedotteet

Rajoitustoimien helpottuminen lisäsi kivijalkakaupan vetovoimaa

Kesäkuun alussa liikkumisrajoitteiden helpotuttua aikomukset lisätä digiostamista ovat tasaantuneet. Varsinkin lapsiperheet lisäsivät kevään aikana käyttö- ja erikoiskaupan digiostoja, mutta heilläkään aikomukset lisätä verkko-ostamista eivät ole enää voimistuneet. Liikkumisen vapautuminen näkyy varsinkin yli 65-vuotiaiden asiointikäynneissä ruokakaupoissa. Osa voimakkaasti kasvaneen ruoan verkkokaupan asiakkaista onkin jo lisännyt käyntejään fyysisissä myymälöissä.

Kauppa voi saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuonna 2035 – veroratkaisut ja energiainvestointien tuki vievät tavoitteeseen

Kaupan alan vähähiilisyystiekartan tavoitteena on, että suomalainen kauppa on toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä ja saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035, ja vuonna 2050 ala on lähes nollapäästöinen. Kauppa pystyy aikaistamaan hiilineutraaliutta 15 vuodella mm. alemmalla sähköverokannalla ja tuetulla uusiutuvan energian pientuotannolla. Koko suomalaista yhteiskuntaa palvelevien kaupan yritysten ilmastotyöllä on merkittävä positiivinen kädenjälkivaikutus koko arvo- ja toimitusketjuun sekä asiakkaiden mahdollisuuksiin toimia kestävästi.

Ostaminen muuttui koronan myötä – kriisissä on myös voittajia

Koronaepidemian myötä sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käyttö on muuttunut. Muutokset näkyvät jo kuluttajan ostopolun ensimetreillä, kuten ostoherätteiden saamisessa. Myös digitaalinen ostaminen on muuttunut sekä ostamisessa käytettävien laitteiden että ostettavien tuotteiden osalta. Vaatetuksen digiostosten sijaan kuluttajat ovat siirtyneet elektroniikkaostoksille niin fyysisiin liikkeisiin kuin verkkokauppaankin. Selvitys perustuu Statistan kansainvälisen kuluttajakyselyn tietoihin.

Kaupoissa asioiminen vähentynyt edelleen, mutta digiostaminen kasvaa – jo viidesosa kokeillut ruoan verkkokauppaa koronakriisin aikana

Koronakriisin edetessä aikaisempaa useampi kuluttaja on edelleen vähentänyt kaupoissa asiointia. Erityisen selvästi tämä näkyy pääkaupunkiseudun erikoiskaupoissa, tavarataloissa ja ostoskeskuksissa. Samalla digiostajien määrä on kasvanut reippaasti vain muutamassa viikossa. Varsinkin lapsiperheet ovat lisänneet verkko-ostojaan, mutta myös vanhimmat ikäryhmät ostavat aikaisempaa enemmän digitaalisesti. Kohdennetuilla, suorilla tukitoimilla on kiire, jotta koronakriisin aiheuttamissa vaikeuksissa painivat yritykset selviäisivät pahimman yli.

Suomi satsaa kotiin – myös koronakriisissä

Fyysinen myymälä on kodin ja asumisen tuotteiden vähittäiskaupassa keskeisessä roolissa niin ostosta edeltävässä tiedon hankinnassa kuin itse ostamisessakin. Digitaalisten kanavien ja varsinkin mobiilin merkitys kasvaa koronakriisin vauhdittaessa kehitystä. Ostospaikka valitaan usein hinnan perusteella, mutta monelle tärkeitä valintakriteerejä ovat myös muun muassa valikoimat ja laatu. Korona uhkaa rautakaupan, erikoiskaupan suurimman alan, tärkeintä sesonkia. Nopea apu alalle olisi kotitalousvähennyksen korotus.

Kuluttajatutkimus: Digiostaminen ja halu kokeilla ruoan verkkokauppaa kasvavat

Akuutti koronakriisi on vähentänyt radikaalisti myymälöissä asiointia, mikä näkyy erityisesti erikoiskauppojen myynnin romahtamisena. Digiostaminen kuitenkin kasvaa, ja viidennes kuluttajista aikoo lisätä verkko-ostoksiaan kriisin pitkittyessä. Myös vanhemmat ikäluokat ovat halukkaita kokeilemaan ja lisäämään verkko-ostamista. Pandemia on aiheuttanut jo nyt runsaasti lomautuksia ja irtisanomisia kaupan alalla, ja Kaupan liitto peräänkuuluttaakin yritysten pikaista tukemista suorilla tukimuodoilla.

Aasialaisilla verkkokaupoilla merkittävä kilpailuetu tuoteturvallisuuden kustannuksella

EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua ja merkittävää kilpailuetua. Erään merkittävimmistä eroista tuo tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi tasapuolisemman kilpailun vuoksi ja kuluttajaturvallisuudenkin vahvistamiseksi koskettaa myös EU:n ulkopuolella tehtävää kuluttajakauppaa.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi