ostovoima

Kaupan työllisten määrä vähenee

Vähittäiskaupan myynnin määrä* pienenee tänä vuonna noin 3,5 prosenttia, ja ensi vuonna kasvu on vain vähäistä. Myös kaupan investoinnit ovat laskussa. Vähittäiskaupan työllisten määrä vuosina 2023–2024 supistuu yhteensä lähes neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Hallituksen on työvoimauudistuksissaan tärkeää huomioida myös kuluttajapalveluiden työllisyys.

Kaupan kasvupyrähdys on ohi – epävarmuus painaa kauppaa ja kuluttajaa

Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä* putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän. Euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun. Jos Suomi ja Eurooppa ajautuvat taantumaan, kaupan pudotus syvenee. Ostovoiman turvaaminen on olennaista kaupan kehitykselle, ja siksi työn verotuksen keventämisen pitäisi olla tulevan hallituksen ykköstavoitteita. Nousevalla hinta–palkka-spiraalilla ei ostovoimaa pystytä tukemaan.

Kaupan viestit kehysriiheen: Ostovoima ja rakenneuudistukset huomioitava

Pitkään jatkuneella koronapandemialla ja Venäjän aloittamilla sotatoimilla on huomattavia negatiivisia talousvaikutuksia, jotka tuntuvat kansalaisten jokapäiväisessä arjessa. Kauppa odottaa hallituksen kehysriihestä ostovoimaa tukevia ratkaisuja, kasvua edistävää sääntelyn uudistamista sekä kaikkien potentiaalisten ja kustannustehokkaiden energiantuotantokeinojen huomioimista vastauksena vallitseviin energiaturvallisuus- ja ilmastohaasteisiin.

Hallituksen työllisyystoimet eivät riittävästi vastaa pahenevaan työvoimapulaan  

Kaupan liitto on pettynyt siihen, että hallitus siirtää osan työllisyystoimistaan ensi vuoteen. Nyt tehdyillä päätöksillä ei lievennetä kannustinloukkuja kuin opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Positiivista on, ettei budjettiriihessä päätetty kiristää ansiotuloverotusta ja siten leikata ostovoimaa. Kaupan kansainvälistä kilpailukykyä ei riihen päätöksillä paranneta. 

Moninkertaiset verot nostavat lapsen talvihaalarin hintaa – mikä on verokiila ja mitä sille pitäisi tehdä?

Verokiila herättää keskustelua näin budjettiriihen alla, mutta mistä siinä onkaan kyse? Verokiila rasittaa kaikkea palvelutyötä ja siihen liittyviä tuotteita aina kaupassa myytävistä lasten talvihaalareista vaikkapa pankkipalveluihin ja mobiilipelien suunnitteluun. Päällekkäiset verokiilat nostavat merkittävästi tuotteiden ja palvelujen hintoja. Mitä verokiilalle pitäisi tehdä?

Kauppa kasvaa, mutta verokiila syö kuluttajien ostovoimaa

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.

Nopea, hallittu ja avoimesti viestitty korona-exit mahdollistaa talouden elpymisen

Yhteiskunnan mahdollisimman nopea, mutta hallittu avaaminen koronapandemian laannuttua on tärkeää talouden elpymisen kannalta. Rokotusten alueellinen painottaminen ja koronapassi vauhdittaisivat hyvää kehitystä. Kaupan liitto muistuttaa, että rajoitusten purkamisesta ja tukitoimista viestiminen avoimesti ja hyvissä ajoin pitää yritysten suunnitteluhorisontin selkeänä.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje »