ostovoima

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuoreen maaraportin mukaan Suomen talous on hitaassa elpymisvaiheessa. Positiivisia merkkejä on jo nähtävissä, erityisesti ostovoiman paranemisen ja inflaation taittumisen osalta. Talouskasvu vaatii kuitenkin rakenteellisia toimia. OECD suosittelee muun muassa, että Suomi lisää korkeakoulutusta, houkuttelee ulkomaisia erityisosaajia ja parantaa kannustimia investointeihin.

Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin ja jatkuu edelleen alkuvuonna. Kaupan liitto ennustaa myynnin määrän kuitenkin kasvavan tänä vuonna vuositasolla noin puoli prosenttia ja kasvun nopeutuvan ensi vuonna noin 1–1,5 prosenttiin. Palvelujen leveä verokiila kurittaa varsinkin erikoiskaupan kansainvälistä kilpailukykyä syömällä ostovoimaa ja nostamalla kustannuksia. Hallituksen puoliväliriihessä pitäisi keskittyä aidosti kasvua luovaan ja yritysten toimintaedellytyksiä tukevaan veropolitiikkaan.

Kauppa vaatii pikaisia toimia ostovoiman tukemiseksi ja kannustinloukkujen loiventamiseksi. Työn verotuksen keventäminen on keskeinen ja kiireellinen uudistus, jolla taklataan yhtä suurista suomalaisista rakenneongelmista.

Pitkään jatkuneella koronapandemialla ja Venäjän aloittamilla sotatoimilla on huomattavia negatiivisia talousvaikutuksia, jotka tuntuvat kansalaisten jokapäiväisessä arjessa. Kauppa odottaa hallituksen kehysriihestä ostovoimaa tukevia ratkaisuja, kasvua edistävää sääntelyn uudistamista sekä kaikkien potentiaalisten ja kustannustehokkaiden energiantuotantokeinojen huomioimista vastauksena vallitseviin energiaturvallisuus- ja ilmastohaasteisiin.

Kaupan liitto on pettynyt siihen, että hallitus siirtää osan työllisyystoimistaan ensi vuoteen. Nyt tehdyillä päätöksillä ei lievennetä kannustinloukkuja kuin opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Positiivista on, ettei budjettiriihessä päätetty kiristää ansiotuloverotusta ja siten leikata ostovoimaa. Kaupan kansainvälistä kilpailukykyä ei riihen päätöksillä paranneta.