tutkimukset

Kaupan alan yritysten sähkön käyttö kasvoi vuonna 2023 lähes neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun taas lämmön käyttö pysyi lähes ennallaan. Samalla kaupan alan hiilidioksidipäästöt vähenivät huomattavasti.

Suomessa toimivien verkkokauppojen myynti kasvoi lähes viisi prosenttia huhti-kesäkuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Jatkossa verkkokaupat odottavat kasvua varsinkin kansainvälisiltä markkinoilta, vaikka geopolitiikan käänteet huolestuttavatkin. Suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi verkkokaupat näkevät muun muassa markkinointiresurssit ja -osaamisen. Myös verkkokauppatoimitusten hinnoittelua ihmetellään.

Suomessa kosmetiikan kuluttajamarkkinat* ylsivät viime vuonna lähes 1,4 miljardiin euroon. Lähivuosien kasvu on kuitenkin kansainvälistä kehitystä hitaampaa. Vientipotentiaalia suomalaisille brändeille ja verkkokaupoille löytyisi esimerkiksi luonnonkosmetiikan maailmanmarkkinoiden vauhdikkaasta kasvusta. Toinen kansainvälinen trendi on miesten kosmetiikan käytön yleistyminen. Suomessa miesten kosmetiikankäyttö rajoittuu lähinnä hampaiden ja puhtauden hoitoon, mutta esimerkiksi hajusteiden käytön yleistyminen näkyy myös meillä.

Suomalaisten verkko-ostokset kotimaasta kasvoivat viime vuonna kaksi prosenttia ja ulkomailta yhdeksän prosenttia. Erityisen paljon lisääntyivät terveyden ja kosmetiikan ostokset, joita siivittivät erilaiset globaalit trendit ja ulkomainen halpakauppa. Ulkomaisen verkkokaupan osuus suomalaisten digiostoksista on yli 37 prosenttia, kun taas kotimaisten verkkokauppojen vienti on keskimäärin seitsemän prosenttia niiden liikevaihdosta. Hallituksen elinkeinopolitiikasta on unohtunut kuluttajapalveluiden kehittäminen.

Suomen kaupan ala on merkittävä investoija, mutta sen T&K-panostukset ja innovaatiot ovat huomattavan alhaisia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Tämä hidastaa tuottavuuskasvua ja heikentää kilpailukykyä digitalisaation ja vihreän siirtymän tuomien muutosten keskellä. Ratkaisuksi tarvitaan T&K-tukien laajentamista, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja osaamistason vahvistamista alan potentiaalin hyödyntämiseksi. Analyysi perustuu joulukuussa julkaistuun Tulevaisuuden työvoimatarpeet-selvitykseen.