tutkimukset

Suomessa kosmetiikan kuluttajamarkkinat* ylsivät viime vuonna lähes 1,4 miljardiin euroon. Lähivuosien kasvu on kuitenkin kansainvälistä kehitystä hitaampaa. Vientipotentiaalia suomalaisille brändeille ja verkkokaupoille löytyisi esimerkiksi luonnonkosmetiikan maailmanmarkkinoiden vauhdikkaasta kasvusta. Toinen kansainvälinen trendi on miesten kosmetiikan käytön yleistyminen. Suomessa miesten kosmetiikankäyttö rajoittuu lähinnä hampaiden ja puhtauden hoitoon, mutta esimerkiksi hajusteiden käytön yleistyminen näkyy myös meillä.

Suomalaisten verkko-ostokset kotimaasta kasvoivat viime vuonna kaksi prosenttia ja ulkomailta yhdeksän prosenttia. Erityisen paljon lisääntyivät terveyden ja kosmetiikan ostokset, joita siivittivät erilaiset globaalit trendit ja ulkomainen halpakauppa. Ulkomaisen verkkokaupan osuus suomalaisten digiostoksista on yli 37 prosenttia, kun taas kotimaisten verkkokauppojen vienti on keskimäärin seitsemän prosenttia niiden liikevaihdosta. Hallituksen elinkeinopolitiikasta on unohtunut kuluttajapalveluiden kehittäminen.

Suomen kaupan ala on merkittävä investoija, mutta sen T&K-panostukset ja innovaatiot ovat huomattavan alhaisia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Tämä hidastaa tuottavuuskasvua ja heikentää kilpailukykyä digitalisaation ja vihreän siirtymän tuomien muutosten keskellä. Ratkaisuksi tarvitaan T&K-tukien laajentamista, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja osaamistason vahvistamista alan potentiaalin hyödyntämiseksi. Analyysi perustuu joulukuussa julkaistuun Tulevaisuuden työvoimatarpeet-selvitykseen.

Kaupan alan työvoimatarpeet muuttuvat merkittävästi lähivuosina. Erityisesti digitalisaatio ja vihreä siirtymä muokkaavat alan työtehtäviä sekä edellyttävät työntekijöiltä korkeampaa osaamistasoa. T&K-tuet auttaisivat kaupan yrityksiä työllistämään. Myös korkeakoulutettujen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat avainasemassa osaajapulan ratkaisemiseksi.