kansainvälinen kilpailu

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.

Korona turvotti viime vuonna julkisen keskustelun agendan, eikä muita teemoja viitekehykseen sitten juuri mahtunutkaan. Pandemian merkitystä ei tule tietenkään vähätellä. Kaupoilla on ollut merkittävä rooli turvallisen yhteiskunnan varmistajana, ja kaupoissa hyvin tehty turvallisuustyö mahdollistaa jatkossakin turvallisen asioinnin. Keskustelun agendaa ja toimien painopistettä on kuitenkin välttämätöntä laajentaa sulkemis- ja turvaamistoimista elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua ja merkittävää kilpailuetua. Erään merkittävimmistä eroista tuo tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi tasapuolisemman kilpailun vuoksi ja kuluttajaturvallisuudenkin vahvistamiseksi koskettaa myös EU:n ulkopuolella tehtävää kuluttajakauppaa.

Vuoden vaihtuminen ja uuden vuosikymmenen käynnistyminen kannustavat tähystämään kaupan tulevaisuuteen. Millä eväillä suomalainen kauppa pärjää, kun kilpailu kovenee entisestään?

Vähittäiskauppa on jo muutaman vuoden kasvanut parin prosentin vauhtia. Ensi vuonna kasvu hidastuu, muttei tyrehdy. Tukkukaupassa liikevaihdon määrän* kasvu sen sijaan hidastui jo viime vuonna, ja nyt alkuvuodesta se on jopa hieman supistunut. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.