kilpailukyky

Kauppa vaatii haastavassa kilpailutilanteessa budjettiriihessä hallitukselta toimia kaupan kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallituksen tulisi painottaa tuottavuuden nostamiseen palvelusektorilla panostamalla innovaatiopolitiikkaan ja kannustaa yrityksiä innovaatioiden käyttöönottoon. Lisäksi yrityksille kustannuksia aiheuttavaa sääntelyä, esimerkiksi viranomaisraportointia, tulisi purkaa.

Palveluiden sähköverotason palauttaminen edistäisi kaupan alan sähköistymistä, vaikuttaisi merkittävästi alan hiilijalanjälkeen ja mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Myös kovassa kansainvälisessä kilpailussa olevan suomalaisen kaupan kilpailukyky paranisi.

Kaupan alan tulevaisuusselontekoa työstetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön vedossa. Viime keväänä ministeriö toteutti kirjallisen kuulemisen, jonka tuloksista on julkaistu nyt yhteenveto. Sen perusteella alan rakennemuutosta vievät keskeisimmin eteenpäin digitalisaatio, yritysvastuu, osaamisen ja koulutuksen muutokset sekä työvoiman saatavuus.

Suomessa toimiva kauppa kamppailee alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Budjettiriihessä hallituksen tulee pohtia kaikkia keinoja yritysten ja työn tukemiseksi. Kaupan sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi kaupan toimialan kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Kaupan prosessien sähköistäminen on yksi merkittävimmistä toimista alan tavoitellessa hiilineutraaliutta, joten sähköveron alentaminen on keskeinen tekijä myös alan ilmastotyössä.

Uudistuvan jätelainsäädännön myötä pakkausjätteiden keräämiseen ja kierrätykseen on tulossa uusia ja kiristyviä vastuita myös kaupalle. Tuottajavastuun laajenemisen myötä kustannukset kasvavat. Suomalaisen kaupan toimintaedellytysten varmistamiseksi olisi tärkeää, että tuottajavastuu laajenisi koskemaan myös kansainvälisiä verkkokauppoja ja alustatoimijoita.