Tutkimukset

Kaupan alan korkeakoulutus ja -tutkimustoiminta vahvistavat tulevaisuuden osaamista

Elina Närvänen
Jotta suomalainen kaupan ala kehittyisi ja pystyisi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, on panostettava korkealaatuiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan. Oppilaitokset ovat omalta osaltaan jo tarttuneet haasteeseen yhdessä Kaupan liiton kanssa. Korkeakoulutuksen osalta opetuksen kehittäminen yhteistyössä eri korkeakoulujen välillä ja kaupan alan tutkimustoiminnan vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa.

Tyytyväisyys erikoiskauppaan on parantunut viime vuodesta – kotimaiset kaupat ovat kohentaneet asemiaan

Asiakastyytyväisyys on noussut viime vuodesta kaikilla tutkituilla erikois- ja käyttötavarakaupan aloilla. Erityisesti kotimaiset ketjut ovat kohentaneet asemiaan niin asiakastyytyväisyydessä, palvelukokemuksessa kuin asiakkaiden kokemassa lojaliteetissakin. Vaikka asiakastyytyväisyys ei päivittäistavarakaupassa enää parantunutkaan, se on kuitenkin keskimäärin muita aloja selvästi suurempaa.

Kaupalle joulukuu on edelleen vuoden tärkein myyntikuukausi − jouluna myynti kasvaa viidenneksen

Suomessa toimivalle vähittäiskaupalle joulukuu on edelleen ehdottomasti tärkein myyntikuukausi, vaikka myynti hajautuu pienempien sesonkien ansiosta jo muillekin kuukausille. Joulukuussa kaupan myynti kasvaa vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen. Monelle erikoiskaupalle joulumyynnin onnistuminen on ehdottoman tärkeää.

Muotikauppa koronan jälkeen – Miten ala toipuu koronan iskusta?

Viime vuonna kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liiton ennusteen mukaan vaatetuksen kuluttajamarkkinat eivät lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Suurimmiksi ongelmiksi muotikaupan tulevaisuudelle Suomessa yritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman, ulkomaisten yritysten suotuisammat kilpailuedellytykset sekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. Ennen pandemiaa puolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa, ja edelleenkään runsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.

Kauppa kasvaa, mutta verokiila syö kuluttajien ostovoimaa

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.

Digiostaminen kasvoi Suomessa yli viidenneksellä – kotimainen verkkokauppa valtasi markkinoita

Vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi viime vuonna 22 prosenttia, koko 2010-luvun ennätysvauhtia. Samalla kotimaisten digiostosten osuus kasvoi, ja aikaisempaa useampi kotimainen verkkokauppa ylsi asiakkaiden parhaimmiksi arvioimien kauppojen listalle, jota Kaupan liitto julkaisee nyt neljättä kertaa. Verkko on vakiintumassa kuluttajien ostoskanavana, joten nyt jos koskaan sen kehittämiseen olisi satsattava niin yritystasolla kuin poliittisin päätöksin.

Korona sysäsi kauppaa kasvuun – työllisyys heikkeni

Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi koronavuonna vajaat neljä prosenttia. Korona kuitenkin kohteli kaupan toimialoja hyvin vaihtelevasti. Liikevaihdon kasvu viime vuonna ei näy kaupan työllisten tai yritysten määrän kasvuna, vaan ne jatkavat trendinomaista laskuaan. Digikaupan pandemia siivitti ennätyslukemiin. Ostovoimasta, osaamisesta ja yrittäjyydestä huolehtiminen ovat avainasemassa koronan jälkeiseen aikaan siirryttäessä.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje »