digitaalisuus

Heikohkosta ostovoimasta huolimatta Venäjä on yksi maailman suurimmista verkkokauppamarkkinoista, joka on vielä kehittymässä ja kypsymässä. Digiostaminen on yleistynyt vauhdilla viime vuosina, ja koronapandemia on kirittänyt muun muassa maksamisen ja logistiikan kehitystä. Venäläiset kuluttajat eroavat vielä monella tapaa pohjoismaalaisista, ja etenkin vertaisarvioilla on heille tärkeä merkitys ostopäätöksiä tehtäessä. Vaikka Kiina dominoikin rajat ylittävää digiostamista, ostokset muualta yleistyvät. Venäläiset markkina-alustat voivat tarjota myös suomalaisille verkkokaupoille uusia kasvumahdollisuuksia.

Koronaepidemian myötä sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käyttö on muuttunut. Muutokset näkyvät jo kuluttajan ostopolun ensimetreillä, kuten ostoherätteiden saamisessa. Myös digitaalinen ostaminen on muuttunut sekä ostamisessa käytettävien laitteiden että ostettavien tuotteiden osalta. Vaatetuksen digiostosten sijaan kuluttajat ovat siirtyneet elektroniikkaostoksille niin fyysisiin liikkeisiin kuin verkkokauppaankin. Selvitys perustuu Statistan kansainvälisen kuluttajakyselyn tietoihin.

Mikä on Suomen erikoiskaupan tulevaisuus, ja miksi erikoiskauppa ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa, on kysytty toistuvasti jo 1990-luvun lopulta lähtien, jolloin ensimmäiset ruotsalaiset vaateketjut rantautuivat Suomeen.

EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua ja merkittävää kilpailuetua. Erään merkittävimmistä eroista tuo tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi tasapuolisemman kilpailun vuoksi ja kuluttajaturvallisuudenkin vahvistamiseksi koskettaa myös EU:n ulkopuolella tehtävää kuluttajakauppaa.

Suomalaiset ostavat koko ajan enemmän digitaalisesti, mutta pysyykö kaupan alan ammattilaisten osaaminen kansainvälisen kehityksen kyydissä? Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta kaupan toimijat pystyvät jatkossakin luomaan kansainvälisesti tasokkaita digitaalisia ratkaisuja.